Lapset ja nuoret medioiden käyttäjinä aikuisten näkökulmasta
Tutkin lasten ja nuorten mediankäyttöä aikuisten näkökulmasta. Tutkimustani varten seurasin viikon ajan aikuisten keskusteluja Internetin keskustelupalstoilla.
Tutkimuksessani tarkastelen aikuisten mielipiteitä lasten ja nuorten Internetin käyttämisestä. Tutkimuksessa nousevat erityisesti esille yhteisöpalvelut (Habbo ja Facebook) ja nettipelit (Runescape ja World of Warcraft). Mitä aikuiset ajattelevat lasten ja nuorten Internetin käytöstä? Millaisia asioita he pelkäävät? Millaisia rajoja he mediakäytölle asettavat?
http://kaksplus.fi/keskustelu/
http://keskustelu.plaza.fi/
"Habbo Hotel 10-vuotiaalle?
10-vuotias tyttäreni haluaisi liittyä Habbo Hoteliin. En tiedä kuitenkaan, että onko se paikka ihan sovelias niin pienelle lapselle? Onko mitään muuta vastaavaa virtuaalimaailmaa, joka olisi myös turvallinen ja sopiva lapsille???? Kaverit on kuulemma Habbossa mutta edes heidän vanhempansa eivät aina tiedä siitä (!)"
Nimimerkki: liinukka1975, plaza.fi
4) Ajankäyttö
Vanhemmat jakavat kokemuksia ja vaihtavat mielipiteitä keskustelupalstoilla liittyen myös lasten ja nuorten Internetissä viettämään aikaan. Pitäisikö lapselle tai nuorelle asettaa aikaraja Internetin käyttöön? Millaisia aikarajoja muissa perheissä on käytössä? Miten aikarajan noudattamista voi valvoa, kun pääsy Internetiin on helppoa myös koulussa ja matkapuhelimen avulla? Onko aikarajojen asettamisesta hyötyä?
”Rajoita ihmeessä lapsukaisesi pelaamista. Tietokone yhteiseen huoneeseen ettei yötämyöten pelaile. Selkeät säännöt pitää olla, anna vaikka kaksi tuntia pelata ja sen jälkeen otat vaikka nettipiuhan talteen jos ei muu auta.”
Nimimerkki: .e.e.e.e, suomi24.fi
Keskusteluissa nousi ilmi myös kysymys siitä, miten aikuiset voivat valvoa lastensa Internetin käyttöä? Miten lapset ja nuoret saa pysymään poissa haitallisilta sivuilta? Saavatko vanhemmat valvoa lastensa toimia Internetissä ja millaisin keinoin valvontaa voi suorittaa? Osa vanhemmista antaa lastensa käyttää Internetiä vain oman valvovan silmänsä alla, toisten mielestä lapsen tai nuoren on opittava itse nettikäyttäytyminen, vaikka sitten kantapään kautta. Vanhemmat keskustelevat myös siitä, miten rajojen asettaminen saattaa aiheuttaa lapsessa tai nuoressa kapinointia ja kielletyt sivustot herättää mielenkiintoa.
”Äiti x 4 olet vähän yksinkertainen :D jos luulet voivasi rajoittaa netin käyttöä. Paljon fiksumpi tapa on tukea lapsia havaitsemaan sopimaton sisältö ja väistämään se. Usko jo, kieltää et pysty!”
6) Hyödyt ja haitat
Lasten ja nuorten Internet-palvelujenkäyttöä puolustavat perustelevat kantaansa Internetin tarjoamilla hyödyillä. Hyödyiksi koetaan mm. englannin kielitaidon paraneminen, tietotekniikkataitojen kehittyminen, uusien virtuaaliystävien löytäminen, mediakritiikin kasvaminen, sosiaalisten suhteiden ylläpitäminen ja harmiton ajanviete.
Internet-maailman haitalliseksi kokevat näkevät sen sijaan, että sosiaalinen elämä kärsii Internetissä vietetystä ajasta ja lapsi eristäytyy tosielämästä. Keskustelupalstoilla Internetin haittapuolina vilahteli myös sellaisia perusteluja kuin kunnon romahtaminen, väkivaltaisen käyttäytymisen lisääntyminen, vääristynyt maailmankuva, liian varhainen aikuistuminen ja tietosuojariskit.
”kakarasi tekee, sinä vastaat, kaikki tyytyväisiä?
Facebook nyt on aikasen vaaratonta.... Jos noin kovasti ahdistaa, kannattaa ottaa koko kone pois... Ette ikinä arvaa kuinka kamalan paljon kauheampia asioita (kuin suht viaton ja asiallinen naamakirja) netistä löytyy...
Ja ihan OFF TOPIC, Facebook on kielletty alle 13-vuotiailta (löytyy sopimusehdoista)..... eli sinä olet vastuussa mitä huonosti kasvatettu kakarasi siellä tekee.... kuin myös muuallakin netissä...”
Nimimerkki: Salli vaan, suomi24.fi
Mistä ollaan huolissaan?
1)Tietoturvariskit
Seuraamistani keskusteluista kävi ilmi, että suurimmat pelot Internetin yhteisöpalveluihin ja peleihin liittyivät tietoturvaan. Vanhemmat pelkäävät, etteivät lapset ymmärrä suojella omaa yksityisyyttään vaan paljastavat Internetissä henkilötietojaan tuntemattomille ihmisille. Huolissaan oltiin lasten henkilötietoja mahdollisesti kalastelevista aikuisista, jotka ”naamioituvat” palveluissa ikäistään nuoremmiksi. Myös Internetiin lisätyissä kuvissa ja videoissa pelättiin lasten paljastavan liikaa itsestään ja taustastaan.
Lisäksi pelättiin käyttäjätunnusten ja salasanojen joutumista vääriin käsiin, jolloin lapsen tai nuoren luoma profiili joutuisi ”kaapatuksi”. Aikuiset uskovat, etteivät lapset salaa tunnuksiaan ja salasanojaan tarpeeksi hyvin. Lapset saattavat kertoa käyttäjätunnuksensa ja salasanansa kavereilleen tai käyttää liian ilmiselvää salasanaa, joka ulkopuolisen on helppoa arvata.
Eräs huolenaihe olivat hakkerit. Vanhemmat pelkäävät paitsi lastensa tietojen, mutta myös omien tietojensa joutumista vääriin käsiin hakkeroinnin seurauksena.
Aikuiset pelkäsivät, etteivät lapset ja nuoret ymmärrä, kuinka vaikeaa kerran julkaistu materiaali on saada lopullisesti pois Internetistä. He pelkäsivät lastensa joutuvan esimerkiksi koulukiusatuiksi tai vastuuseen julkaisemistaan asioista myöhemmin elämässään.
Tietoturvariskejä vähättelevät pitivät riskejä suurenneltuina ja vertasivat Facebookissa näkyvän oman nimen ja kuvan julkaisemista lehtikuvaan, jonka kuvatekstistä käy ilmi kuvassa esiintyvän henkilön nimi. Nämä henkilöt pitivät myös epätodennäköisenä lapsen tai nuoren joutumista esimerkiksi pedofiilin uhriksi Internetin takia. He huomauttivat vaarojen vaanivan yhtälailla myös tosielämässä: kaduilla, kaupassa ja koulussa.
Ne, jotka eivät kokeneet Internetin haitallista materiaalia syyksi rajoittaa lapsen tai nuoren Internetin käyttöä perustelivat kantaansa sillä, että myös televisio näyttää epäsopivaa materiaalia ja alkoholin käyttöä näkee ympärillään käyttipä Internetiä tai ei.
3) Syrjäytyminen
Moni aikuinen tuntuu näkevän liialla Internetin käytöllä ja syrjäytymisellä selkeän yhteyden. Vanhemmat pelkäävät, että Internetin yhteisöpalveluja ja nettipelejä käyttävät lapset ja nuoret eivät osaa toimia arjen sosiaalisissa tilanteissa, eristäytyvät yhteiskunnan ulkopuolelle ja menettävät tosielämän kaveripiirinsä. Vanhemmat pelkäsivät, että Internetissä vietetty aika on pois läksyjen tekemiseltä, kotiaskareilta ja leikeiltä. Useat vanhemmista pitävät lisäksi tietokoneen ääressä istumista epäterveellisenä.
Monet aikuiset eivät koe Internetissä luotuja kaverisuhteita yhtä tärkeiksi kuin tosielämän kaverisuhteita. Vaikka esimerkiksi Facebookin koetaankin olevan joissakin tilanteissa hyödyllinen yhteydenpidon väline, haluaisivat vanhemmat lapsiensa tapaavan ystäviään mieluummin kasvokkain.
Syrjäytymisen uhan kieltävien mielestä Internetin yhteisöpalvelut ja pelit lisäävät sosiaalista kanssakäymistä ja kehittävät käyttäjän kykyä kommunikoida. Ne, joiden mielestä Internet ei lisää syrjäytymistä uskovat, että yhteisöpalvelujen käyttäjillä on muita laajempi kaveripiiri ja monipuoliset yhteydenpitovälineet edistävät sosiaalisten suhteiden rakentamista ja kestämistä.
Lopuksi
Aikuisten keskusteluja liittyen lasten ja nuorten median käyttöön oli mielenkiintoista tarkastella. Huomasin, että ”aikuisten keskustelupalstoilla” liikkuu paljon myös lapsia ja nuoria, jotka kommentoivat asioita omasta näkökulmastaan. En voi tietää, ovatko tutkimuksessa lainaamani kommentit todellisuudessa aikuisien kirjoittamia, mutta pyrin välttämään sellaisia kommentteja, joiden epäilin olevan lasten tai nuorten kirjoittamia.
Keskustelupalstoilta välittyy selvä huoli teknologistuvan nykymaailman vaikutuksista lapsiin ja nuoriin. Vanhemmat ovat ymmällään uusien teknologioiden edessä, eivätkä voi aina ottaa päätöksiinsä mallia omasta lapsuudestaan. Monelle aikuiselle tulee yllätyksenä, että hänen lapsensa on Facebookin tai muun yhteisöpalvelun jäsen, eivätkä kaikki vanhemmat koe tietävänsä Internetin palveluista tarpeeksi, voidakseen kieltää tai sallia ne.
Liikenne- ja viestintäministeriön Lasten ja nuorten mediamaailma pähkinänkuoressa -julkaisussa nimitetään 1980-luvun jälkeen syntyneitä millenniaali-sukupolveksi. Heidän sanotaan syntyneen ja kasvaneen teknologian kanssa, ja sukupolvien kuilun aiempiin sukupolviin olevan melko syvä puhuttaessa medioiden käytöstä ja hyödyntämisestä. Uskon tämän pitävän paikkansa ja luulen, että monen aikuisen kohdalla esimerkiksi Internetin palveluihin liittyvät pelot johtuvatkin siitä, etteivät he tunne niitä tarpeeksi hyvin.
Tutkimuksessani löysin muutamia aihepiirejä, jotka toistuivat useassa keskustelussa. Näiden pohjalta laadin karkeat yleistykseni siitä, millaisista asioista aikuiset keskustelevat lasten ja nuorten median käyttöön liittyen ja mitkä asiat he kokevat huolestuttavina. Pohdin myös niitä syitä, joiden takia aikuiset hakeutuvat Internetiin keskustelemaan lastensa Internetin käytöstä.
Lähteenä käytin paitsi jo aiemmin mainitsemiani keskustelupalstoja, mutta myös Liikenne- ja viestintäministeriön Lasten ja nuorten mediamaailma pähkinänkuoressa -julkaisua.
Tutkin lasten ja nuorten mediankäyttöä aikuisten näkökulmasta. Tutkimustani varten seurasin viikon ajan aikuisten keskusteluja Internetin keskustelupalstoilla.
Tutkimuksessani tarkastelen aikuisten mielipiteitä lasten ja nuorten Internetin käyttämisestä. Tutkimuksessa nousevat erityisesti esille yhteisöpalvelut (Habbo ja Facebook) ja nettipelit (Runescape ja World of Warcraft). Mitä aikuiset ajattelevat lasten ja nuorten Internetin käytöstä? Millaisia asioita he pelkäävät? Millaisia rajoja he mediakäytölle asettavat?
Missä keskustellaan?
Aikuisten keskusteluja liittyen lasten ja nuorten mediakäyttäytymiseen löytää Internetistä paljon. Tutkimuksessa käyttämäni keskustelupalstat ovat kaikille avoimia, kaikki Internetin käyttäjät voivat lukea palstojen kirjoituksia rekisteröitymättä. Joillakin keskustelupalstoilla myös kommentointi on mahdollista ilman rekisteröitymistä. Keskusteluja käydään nimimerkin turvin. Seurasin tutkimuksessani kolmen Internet-sivuston keskusteluja. En valinnut tarkasteltaviksi ennen vuotta 2009 aloitettuja viestiketjuja.http://kaksplus.fi/keskustelu/
http://keskustelu.plaza.fi/
Miksi keskustellaan?
Tutkiessani aikuisten Internet-kirjoittelua lasten ja nuorten mediakäytöstä, löysin aikuisten keskusteluille muutamia selkeitä käyttötarkoituksia.1) ”Vertaistuki”
Keskustelupalstoilta etsitään vahvistusta omille mielipiteille ja erilaisia näkökulmia lasten ja nuorten mediankäyttöön liittyviin kysymyksiin. Keskusteluissa haetaan ratkaisumalleja hankaliin tilanteisiin ja jaetaan kokemuksia lasten ja nuorten kasvatuksesta. Aikuisia kiinnostaa miten mediakäyttöön liittyvät kysymykset ratkaistaan muissa perheissä (esim. mikä on kiellettyä, miten käyttöä on rajoitettu, millaisia ikärajoja asetettu). 2) Tietopankki
Vanhemmat saavat keskustelujen kautta tietoa siitä, millaiset Internet-pelit ja -yhteisöt ovat lapsien ja nuorten suosiossa, ja mitä niillä tehdään. Keskustelupalstoilla keskustelijat jakavat myös erilaisia lasten ja nuorten medioiden käyttöön liittyviä neuvoja (mm. miten Facebook-profiilista saa mahdollisimman turvallisen tai miten opettaa lapselle nettietikettiä).3) Mielipiteiden vaihto
Keskustelupalstoilla vaihdetaan kiivaasti mielipiteitä lasten ja nuorten mediankäyttöön liittyen. Keskustelua herättävät erityisesti yhteisöpalvelujen ja nettipelien mielekkyys, ikärajat, mediankäytön rajoittaminen ajallisesti sekä medioihin liittyvät pelot. Keskustelupalstojen tarkastelu osoittaa, että vanhemmilla on hyvin erilaisia mielipiteitä lasten ja nuorten median käyttöön liittyviin kysymyksiin.4) Ajanviete
Monelle aikuiselle keskustelupalstat ovat varmasti myös silkkaa ajanvietettä. Internetin keskustelupalstat koetaan ehkä vähemmän viihteellisiksi, jos niissä käyty keskustelu tuntuu käyttäjästä hyödylliseltä ja asiapitoiselta. Mistä keskustellaan?
Lasten ja nuorten medioiden käyttö tuntuu olevan suosittu keskustelun aihe. Medioiden käyttöä koskevat keskustelut löytyvät usein otsikoiden ’Perhe’, ’Kasvatus’, ’Lapset’, ’Nuoret’ tai ’Harrastukset’ alta. Keskusteluketju on usein aloitettu esittelemällä jokin oman elämän tilanne, johon kaivataan ratkaisua tai mielipiteitä. Esimerkki tällaisesta keskustelunavauksesta on suomi24.fi -sivuston keskustelupalstalta. Keskustelu avattiin otsikon ’Perhe’ ja alaotsikon ’Lapsi harrastaa’ alle. Keskustelu on nimetty pelin mukaan (World of Warcraft), jonka pelaamisesta keskustelun avannut henkilö haluaa kuulla mielipiteitä.Alan olla vähän huolissani 14v pojasta joka ei kohta enää muuta tekisi kun pelaisi tuota em nettipeliä. Hän opettaa sitä jo 8v pikkuveljellekin.Pitäisikö laittaa stoppi kokonaan vai riittääkö rajoitukset?
Miten muilla? Onko kellään samaa ongelmaa?
Nimimerkki: ninni xxxxxxxxMiten muilla? Onko kellään samaa ongelmaa?
Keskustelua käydään ja erilaisia näkökulmia esitellään 21 vastauksen verran. Mielenkiintoista on, että vaikka keskustelua käydäänkin vain 21 kommentin verran, on keskustelua käyty lukemassa liki 3 000 kertaa!
Aikuisten käymät keskustelut lasten ja nuorten medioiden käyttöihin tuntuvat painottuvan tiettyihin aiheisiin. Esittelen tässä muutamia aihepiirejä, joiden huomasin toistuvan keskusteluissa.
1) Mikä tämä on? Mitä sillä tehdään?
Aikuiset vaihtavat tietojaan kulloinkin ”pinnalla” olevista Internet-villityksistä pysyäkseen mukana lapsensa tai nuorensa tekemisissä. Aikuiset haluavat tietää miten uusia sovelluksia käytetään, mihin niitä käytetään ja mitä ne vaativat käyttäjältään. Keskustelupalstoilla vaihdetaan myös tietoja ”epäilyttävistä” tai erityisen hyvin lapsille soveltuvista sivustoista."Habbo Hotel 10-vuotiaalle?
10-vuotias tyttäreni haluaisi liittyä Habbo Hoteliin. En tiedä kuitenkaan, että onko se paikka ihan sovelias niin pienelle lapselle? Onko mitään muuta vastaavaa virtuaalimaailmaa, joka olisi myös turvallinen ja sopiva lapsille???? Kaverit on kuulemma Habbossa mutta edes heidän vanhempansa eivät aina tiedä siitä (!)"
Nimimerkki: liinukka1975, plaza.fi
2) Uhkakuvat ja pelot
Hyvin suuri osa tutkimistani keskusteluista käsitteli Internetin yhteisöpalvelujen ja pelien vaaroja. Keskustelua käydään kahdessa ääripäässä: osa aikuisista kokee Internetin hyvin vaaralliseksi lapselle, toiset näkevät Internetin käytössä pelkkiä hyötyjä. Keskusteluista käy ilmi, että moni aikuinen kokee Internetin vaaralliseksi yksityisyyden kannalta. Aikuiset pelkäävät lasten levittävän Internetissä omia henkilötietojaan tai joutuvan todennäköisesti rikoksen uhriksi. Lasten pelätään löytävän Internetistä sopimatonta materiaalia, eikä lasten ja nuorten mediakriittisyyteen luoteta. Huolta herättää myös se, onko paljon aikaa Internetissä viettävällä lapsella tarpeeksi sosiaalisia suhteita todellisessa elämässä ja saako hän tarpeeksi muita virikkeitä tietokoneen lisäksi. Keskusteluissa jaetaan usein tositarinoiksi väitettyjä kauhujuttuja siitä, mihin vaikkapa Facebook-profiilin luominen tai Habbo-palvelun käyttäminen voi pahimmillaan johtaa.”Keski-Suomen viikko lehdessä oli juuri juttu, jossa oli Habbossa houkuteltu 10 vuotiasta poikaa nettiseksiin. Sairasta. Omien lapsieni en ole antanut tehdä sinne enkä mihinkään muuallekaan mitään profiileja. Netin käyttö on myös meillä valvottua, lapset ei ilman valvontaa saa olla koneella.”
Nimimerkki: äiti kolmelle, suomi24.fi3) Ikärajat
Aikuisten keskustelussa nousevat usein pinnalle myös ikärajat. Lasten ja nuorten vanhemmat haluavat tietää millaisia ikärajoja muissa perheissä on medioiden seuraamiselle asetettu, ja noudatetaanko perheissä ikärajoja esimerkiksi Facebookin (ikäraja 13 vuotta), elokuvien katselun tai pelien pelaamisen suhteen. Vanhemmat haluavat kuulla muiden mielipiteitä tehdäkseen oman päätöksensä.”Kyllä meillä on väännetty asiasta (Facebookiin liittyminen) peistä moneen kertaan, mutta 13-vuoden ikäraja on ja pysyy. IHAN SAMA, vaikka kaikki muut kaverit siellä (muka) on. Ikärajat on tehty noudatettaviksi, ja vaikka lapsi ei tahalleen tee typeryyksiä siellä, vahinkoja tapahtuu aikuisillekin.
Vaikka olen jossain asioissa aika rento äiti, tää netti-välinpitämättömyys saa mut aivan raivoihin. On vanhempien velvollisuus pitää lapselle rajat, myös koneella!”
Nimimerkki: Jennynny, kaksplus.fiVaikka olen jossain asioissa aika rento äiti, tää netti-välinpitämättömyys saa mut aivan raivoihin. On vanhempien velvollisuus pitää lapselle rajat, myös koneella!”
4) Ajankäyttö
Vanhemmat jakavat kokemuksia ja vaihtavat mielipiteitä keskustelupalstoilla liittyen myös lasten ja nuorten Internetissä viettämään aikaan. Pitäisikö lapselle tai nuorelle asettaa aikaraja Internetin käyttöön? Millaisia aikarajoja muissa perheissä on käytössä? Miten aikarajan noudattamista voi valvoa, kun pääsy Internetiin on helppoa myös koulussa ja matkapuhelimen avulla? Onko aikarajojen asettamisesta hyötyä?
”Rajoita ihmeessä lapsukaisesi pelaamista. Tietokone yhteiseen huoneeseen ettei yötämyöten pelaile. Selkeät säännöt pitää olla, anna vaikka kaksi tuntia pelata ja sen jälkeen otat vaikka nettipiuhan talteen jos ei muu auta.”
Nimimerkki: .e.e.e.e, suomi24.fi
5) Kiellot ja valvonta
Moneen keskusteluun oli osallistunut joku vanhempi, joka oli kieltänyt lapseltaan jonkin yhteisöpalvelun käytön tai nettipelin pelaamisen kokonaan. Vanhemmat tahtoivat tietää mitä mieltä muut keskustelijat ovat täyskielloista ja uskovatko he niiden auttavan. Keskustelupalstoilla ilmeni myös pelko siitä, että esimerkiksi Facebookin totaalinen kieltäminen saattaakin etäännyttää lapsen omasta kaveripiiristään ja ajaa epäsosiaaliseksi. Vaikeaksi koettiin myös tilanne, jossa lapsi tai nuori pyytää lupaa yhteisöpalveluun liittymiseen tai nettipelin pelaamiseen argumentilla ”…kun kaikki muutkin saa”.Keskusteluissa nousi ilmi myös kysymys siitä, miten aikuiset voivat valvoa lastensa Internetin käyttöä? Miten lapset ja nuoret saa pysymään poissa haitallisilta sivuilta? Saavatko vanhemmat valvoa lastensa toimia Internetissä ja millaisin keinoin valvontaa voi suorittaa? Osa vanhemmista antaa lastensa käyttää Internetiä vain oman valvovan silmänsä alla, toisten mielestä lapsen tai nuoren on opittava itse nettikäyttäytyminen, vaikka sitten kantapään kautta. Vanhemmat keskustelevat myös siitä, miten rajojen asettaminen saattaa aiheuttaa lapsessa tai nuoressa kapinointia ja kielletyt sivustot herättää mielenkiintoa.
6) Hyödyt ja haitat
Lasten ja nuorten Internet-palvelujenkäyttöä puolustavat perustelevat kantaansa Internetin tarjoamilla hyödyillä. Hyödyiksi koetaan mm. englannin kielitaidon paraneminen, tietotekniikkataitojen kehittyminen, uusien virtuaaliystävien löytäminen, mediakritiikin kasvaminen, sosiaalisten suhteiden ylläpitäminen ja harmiton ajanviete.
Internet-maailman haitalliseksi kokevat näkevät sen sijaan, että sosiaalinen elämä kärsii Internetissä vietetystä ajasta ja lapsi eristäytyy tosielämästä. Keskustelupalstoilla Internetin haittapuolina vilahteli myös sellaisia perusteluja kuin kunnon romahtaminen, väkivaltaisen käyttäytymisen lisääntyminen, vääristynyt maailmankuva, liian varhainen aikuistuminen ja tietosuojariskit.
”kakarasi tekee, sinä vastaat, kaikki tyytyväisiä?
Facebook nyt on aikasen vaaratonta.... Jos noin kovasti ahdistaa, kannattaa ottaa koko kone pois... Ette ikinä arvaa kuinka kamalan paljon kauheampia asioita (kuin suht viaton ja asiallinen naamakirja) netistä löytyy...
Ja ihan OFF TOPIC, Facebook on kielletty alle 13-vuotiailta (löytyy sopimusehdoista)..... eli sinä olet vastuussa mitä huonosti kasvatettu kakarasi siellä tekee.... kuin myös muuallakin netissä...”
Nimimerkki: Salli vaan, suomi24.fi
1)Tietoturvariskit
Seuraamistani keskusteluista kävi ilmi, että suurimmat pelot Internetin yhteisöpalveluihin ja peleihin liittyivät tietoturvaan. Vanhemmat pelkäävät, etteivät lapset ymmärrä suojella omaa yksityisyyttään vaan paljastavat Internetissä henkilötietojaan tuntemattomille ihmisille. Huolissaan oltiin lasten henkilötietoja mahdollisesti kalastelevista aikuisista, jotka ”naamioituvat” palveluissa ikäistään nuoremmiksi. Myös Internetiin lisätyissä kuvissa ja videoissa pelättiin lasten paljastavan liikaa itsestään ja taustastaan.
Lisäksi pelättiin käyttäjätunnusten ja salasanojen joutumista vääriin käsiin, jolloin lapsen tai nuoren luoma profiili joutuisi ”kaapatuksi”. Aikuiset uskovat, etteivät lapset salaa tunnuksiaan ja salasanojaan tarpeeksi hyvin. Lapset saattavat kertoa käyttäjätunnuksensa ja salasanansa kavereilleen tai käyttää liian ilmiselvää salasanaa, joka ulkopuolisen on helppoa arvata.
Eräs huolenaihe olivat hakkerit. Vanhemmat pelkäävät paitsi lastensa tietojen, mutta myös omien tietojensa joutumista vääriin käsiin hakkeroinnin seurauksena.
Aikuiset pelkäsivät, etteivät lapset ja nuoret ymmärrä, kuinka vaikeaa kerran julkaistu materiaali on saada lopullisesti pois Internetistä. He pelkäsivät lastensa joutuvan esimerkiksi koulukiusatuiksi tai vastuuseen julkaisemistaan asioista myöhemmin elämässään.
Tietoturvariskejä vähättelevät pitivät riskejä suurenneltuina ja vertasivat Facebookissa näkyvän oman nimen ja kuvan julkaisemista lehtikuvaan, jonka kuvatekstistä käy ilmi kuvassa esiintyvän henkilön nimi. Nämä henkilöt pitivät myös epätodennäköisenä lapsen tai nuoren joutumista esimerkiksi pedofiilin uhriksi Internetin takia. He huomauttivat vaarojen vaanivan yhtälailla myös tosielämässä: kaduilla, kaupassa ja koulussa.
Hei, tuttuni 14-vuotias poika oli tehnyt profiilin FB:n sivulle ja hänen kaverinsa onnistui vakoilemaan tunnukset sinne. Tämän jälkeen salasanat vaihtuivat, poika ei enää itse päässyt sivustolleen ja sinne alkoi ilmestyä rivoja kirjoituksia... Eikö ole vaarallista jos 14-v. pojan nimi lukee netissä ja samassa yhteydessä lukee että "olen gay ja tykkään vanhemmista miehistä, ottakaa muhun yhteyttä ;)"?
Pojan äiti otti yhteyttä FB:n ylläpitoon, ensin vastauksena tuli, että vastaamme vain englannin, ranskan ja saksan kielisiin yhteydenottoihin ja englannin kieliseen profiilin poistopyyntöön vastattiin, että koska äidillä ei ole profiilin tunnusta ja salasanaa FB poistaa profiilin vain erittäin painavista syistä ja yleensä poliisin pyynnöstä.
Eli on sielläkin riskinsä. Ja ennen kuin sanotte, että kakara on tyhmä kun näytti tunnuksensa niin miettikää omaa suhtautumistanne salasanoihin. Suojaatteko aina näppäimistön salasanoja kirjoittaessanne, miten suojaatte korttienne tunnusluvut bensa-asemalla tai pankkiautomaatilla jne. niin ettei kukaan voisi missään tapauksessa urkkia tunnustanne? Niinpä...
Eli katsokaa vaan kullannuppujenne perään ja opastakaa turvallisessa netin käytössä.
Nimimerkki: *kesäheinä*, suomi24.fiPojan äiti otti yhteyttä FB:n ylläpitoon, ensin vastauksena tuli, että vastaamme vain englannin, ranskan ja saksan kielisiin yhteydenottoihin ja englannin kieliseen profiilin poistopyyntöön vastattiin, että koska äidillä ei ole profiilin tunnusta ja salasanaa FB poistaa profiilin vain erittäin painavista syistä ja yleensä poliisin pyynnöstä.
Eli on sielläkin riskinsä. Ja ennen kuin sanotte, että kakara on tyhmä kun näytti tunnuksensa niin miettikää omaa suhtautumistanne salasanoihin. Suojaatteko aina näppäimistön salasanoja kirjoittaessanne, miten suojaatte korttienne tunnusluvut bensa-asemalla tai pankkiautomaatilla jne. niin ettei kukaan voisi missään tapauksessa urkkia tunnustanne? Niinpä...
Eli katsokaa vaan kullannuppujenne perään ja opastakaa turvallisessa netin käytössä.
2) Haitallinen materiaali
Aikuiset kokevat Internetin tarjoavan paljon sellaista materiaalia, joka ei ole soveliasta lasten ja nuorten katsottavaksi. Lapsia ja nuoria haluttaisiin suojella erityisesti väkivaltaa, seksiä ja alkoholin tai huumeiden käyttämistä esitteleviltä sivuilta. Lasten ja nuorten suojeleminen haitalliselta materiaalilta koettiin kuitenkin vaikeaksi jo senkin takia, että lapsi tai nuori saattaa päätyä tahtomattaan väärälle, epäsopivalle sivustolle. Lisäksi lapsi tai nuori ei välttämättä tunnista sopimatonta materiaalia ja sopimattoman materiaalin katselusta koettiin seuraavan vakavia vaikutuksia lapselle tai nuorelle.Ne, jotka eivät kokeneet Internetin haitallista materiaalia syyksi rajoittaa lapsen tai nuoren Internetin käyttöä perustelivat kantaansa sillä, että myös televisio näyttää epäsopivaa materiaalia ja alkoholin käyttöä näkee ympärillään käyttipä Internetiä tai ei.
”Seurasin sivusta 10v. tyttöjen habbo-vierailua. Ei mennyt montaakaan minuuttia kun tytöille pisteli seksiviestejä 26-vuotias mies.
Tyttöjä tenttaamalla sain selville että se on ihan yleistä. Heidän kaverinsa oli jopa mennyt lisäämään jonkun miehen messengeriinsä ja saanut videokuvaa miehen alapäästä. Naapurin 12v tyttö kuulema seurusteli habossa 20 vuotiaan miehen kanssa.
Myös poikia oli ahdisteltu ja ehdoteltu vaikka mitä.
Omilla lapsilla on nyt ehdoton habbo-kielto enkä suosittele kenellekkään muullekkaan.”
Nimimerkki: Tyttöjen habboilut, plaza.fiTyttöjä tenttaamalla sain selville että se on ihan yleistä. Heidän kaverinsa oli jopa mennyt lisäämään jonkun miehen messengeriinsä ja saanut videokuvaa miehen alapäästä. Naapurin 12v tyttö kuulema seurusteli habossa 20 vuotiaan miehen kanssa.
Myös poikia oli ahdisteltu ja ehdoteltu vaikka mitä.
Omilla lapsilla on nyt ehdoton habbo-kielto enkä suosittele kenellekkään muullekkaan.”
”ÄLÄ MISSÄÄÄN nimessä laitta tyttöäsi käymään runescapessa.
Runescape on K- 13 peli, jossa voi esimerkiksi ''tappaa'' toisia käviöitä.
en siis suosittele tätä peliä VARSINKAAN tyttärellesi!”
Nimimerkki: totuuksia runescapesta, plaza.fiRunescape on K- 13 peli, jossa voi esimerkiksi ''tappaa'' toisia käviöitä.
en siis suosittele tätä peliä VARSINKAAN tyttärellesi!”
3) Syrjäytyminen
Moni aikuinen tuntuu näkevän liialla Internetin käytöllä ja syrjäytymisellä selkeän yhteyden. Vanhemmat pelkäävät, että Internetin yhteisöpalveluja ja nettipelejä käyttävät lapset ja nuoret eivät osaa toimia arjen sosiaalisissa tilanteissa, eristäytyvät yhteiskunnan ulkopuolelle ja menettävät tosielämän kaveripiirinsä. Vanhemmat pelkäsivät, että Internetissä vietetty aika on pois läksyjen tekemiseltä, kotiaskareilta ja leikeiltä. Useat vanhemmista pitävät lisäksi tietokoneen ääressä istumista epäterveellisenä.
Monet aikuiset eivät koe Internetissä luotuja kaverisuhteita yhtä tärkeiksi kuin tosielämän kaverisuhteita. Vaikka esimerkiksi Facebookin koetaankin olevan joissakin tilanteissa hyödyllinen yhteydenpidon väline, haluaisivat vanhemmat lapsiensa tapaavan ystäviään mieluummin kasvokkain.
Syrjäytymisen uhan kieltävien mielestä Internetin yhteisöpalvelut ja pelit lisäävät sosiaalista kanssakäymistä ja kehittävät käyttäjän kykyä kommunikoida. Ne, joiden mielestä Internet ei lisää syrjäytymistä uskovat, että yhteisöpalvelujen käyttäjillä on muita laajempi kaveripiiri ja monipuoliset yhteydenpitovälineet edistävät sosiaalisten suhteiden rakentamista ja kestämistä.
Haloo. Ota asioista selvää, ennen kuin tuomitset koko sivuston (Facebook). Helppo pitää yhteyttä kaukana oleviin ystäviin. Ikärajana voisi olla 15v.
Nimimerkki: Isukki 81, suomi24.fiLopuksi
Aikuisten keskusteluja liittyen lasten ja nuorten median käyttöön oli mielenkiintoista tarkastella. Huomasin, että ”aikuisten keskustelupalstoilla” liikkuu paljon myös lapsia ja nuoria, jotka kommentoivat asioita omasta näkökulmastaan. En voi tietää, ovatko tutkimuksessa lainaamani kommentit todellisuudessa aikuisien kirjoittamia, mutta pyrin välttämään sellaisia kommentteja, joiden epäilin olevan lasten tai nuorten kirjoittamia.
Keskustelupalstoilta välittyy selvä huoli teknologistuvan nykymaailman vaikutuksista lapsiin ja nuoriin. Vanhemmat ovat ymmällään uusien teknologioiden edessä, eivätkä voi aina ottaa päätöksiinsä mallia omasta lapsuudestaan. Monelle aikuiselle tulee yllätyksenä, että hänen lapsensa on Facebookin tai muun yhteisöpalvelun jäsen, eivätkä kaikki vanhemmat koe tietävänsä Internetin palveluista tarpeeksi, voidakseen kieltää tai sallia ne.
Liikenne- ja viestintäministeriön Lasten ja nuorten mediamaailma pähkinänkuoressa -julkaisussa nimitetään 1980-luvun jälkeen syntyneitä millenniaali-sukupolveksi. Heidän sanotaan syntyneen ja kasvaneen teknologian kanssa, ja sukupolvien kuilun aiempiin sukupolviin olevan melko syvä puhuttaessa medioiden käytöstä ja hyödyntämisestä. Uskon tämän pitävän paikkansa ja luulen, että monen aikuisen kohdalla esimerkiksi Internetin palveluihin liittyvät pelot johtuvatkin siitä, etteivät he tunne niitä tarpeeksi hyvin.
Tutkimuksessani löysin muutamia aihepiirejä, jotka toistuivat useassa keskustelussa. Näiden pohjalta laadin karkeat yleistykseni siitä, millaisista asioista aikuiset keskustelevat lasten ja nuorten median käyttöön liittyen ja mitkä asiat he kokevat huolestuttavina. Pohdin myös niitä syitä, joiden takia aikuiset hakeutuvat Internetiin keskustelemaan lastensa Internetin käytöstä.
Lähteenä käytin paitsi jo aiemmin mainitsemiani keskustelupalstoja, mutta myös Liikenne- ja viestintäministeriön Lasten ja nuorten mediamaailma pähkinänkuoressa -julkaisua.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti